Kategoria: WebAkatemian koulutusblogi

Inspiroidu oppimisesta vuonna 2024 WebAkatemian kanssa

WebAkatemia on suosittu webinaarikoulutusten tarjoaja, joka keskittyy
eri toimialojen johdon, esimiesten ja asiantuntijoiden kouluttamiseen
kätevästi 90 minuutin ajankohtaisilla sisällöillä. WebAkatemia tarjoaa
laajan kirjon aiheita, kuten tekoälyn, markkinoinnin, viestinnän,
johtamisen, IT:n, henkilöstöhallinnon, liiketoiminnan kehittämisen, itsensä
kehittämisen, juridiikan ja työhyvinvoinnin saralla.


Koulutusten kohokohdat 90 minuutissa

Vuosi 2024 on täynnä mahdollisuuksia kehittää itseäsi ja tiimiäsi
WebAkatemian monipuolisten webinaarien avulla.

Olipa kyseessä tekoälyn
hyödyntäminen työssäsi, markkinoinnin strategiat tai johtamistaidon
parantaminen, meillä on sinulle sopiva koulutus.

WebAkatemia tarjoaa vuoden 2024 alussa useita kiinnostavia koulutuksia,
kuten ChatGPT:n ABC – käyttöönotto ja perusteet (90 min)” ja “Excel ja ChatGPT – kikat ja konstit (90 min). Nämä koulutukset ovat loistavia tilaisuuksia oppia
uusia taitoja ja pysyä ajan tasalla työelämän muuttuvissa vaatimuksissa.


Kehitä osaamistasi joustavasti

WebAkatemian webinaarit tarjoavat joustavan tavan oppia uutta. Voit
osallistua koulutuksiin mistä tahansa, ilman matkustamisen vaivaa ja
kustannuksia. Viime hetken esteet eivät haittaa, koska saat koulutuksen
tallenteen ja aineiston käyttöösi 2 kk ajaksi, vaikka et pääsisikään
linjoille juuri webinaarin aikana.

Lisäksi, WebinaarikorttiTM-paketin avulla saat pääsyn koulutuksiin
edullisemmin ja helpommin. Määrätietoinen reitti jatkuvaan
kehitykseen maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin!


Kehitä ammattitaitoasi ja pysy ajan tasalla uusimmista trendeistä

Tarjoamme ajankohtaisia ja inspiroivia koulutuksia, jotka auttavat sinua
ja tiimiäsi saavuttamaan uusia korkeuksia vuonna 2024. Tervetuloa oppimaan
ja kasvamaan kanssamme WebAkatemiassa!

Kysy lisää ja sparraa koulutustuottajan kanssa!

Erja Laurila

Koulutustuottaja, liiketoimintajohtaja, Co-Founder
p. 050 300 6558
erja.laurila@nullwebakatemia.fi

Jos haluat keskustella teille räätälöidystä koulutuspaketista tai yhteistyösopimuksesta, voit varata myös puolen tunnin Zoom-etätapaamisen koulutustuottaja Erja Laurilan kanssa tästä linkistä:
https://bit.ly/Erja_Laurila_tapaaminen

Mitä hybridifasiltointi on?

Fasilitoinnilla yleensä tarkoitetaan yhdessä tekemistä ja sen mahdollistamista. On nimetty henkilö, fasilitaattori, jolla on työkalut ja työskentelymenetelmät sekä vastuu ajasta ja osallistujien psykologisesta turvallisuudesta ja hyvinvoinnista.

Fasilitaattori pitää huolen ajankäytöstä sekä auttaa ja tukee ryhmän vuorovaikutusta, muttei vaikuta fasilitoidun tilaisuuden asiasisältöön. Fasilitaattorin ansiosta ryhmäprosesseilla on selkeä alku ja loppu, sekä hyvin jaksotetut työvaiheet ja tuloksellinen työote.

Hybridi etäfasilitoinnin erikoistapauksena

Hybridifasilitointi on kehittämistä, työpajoja tai kokouksia, joissa osallistujien paikalla ei ole merkitystä.

Hybridifasilitointia terminä ei ole virallisesti suomennettu. Yksi vakavasti otettava suomennos voisi olla monipaikkainen fasilitointi. Kun lähitoteutuksessa kaikki osallistujat ovat samassa tilassa ja etätoteutuksessa kaikki ovat etänä, hybriditoteutuksessa osallistujat voivat olla missä tahansa paikassa. Yleensä fasilitoija on samassa tilassa kuin tilaisuuden lähiosallistujat, mutta toki joskus fasilitoijakin on etäyhteydellä mukana.

Fasilitoinnin tärkeimpiä rakennuspalikoita on se, että kaikki osallistujat ovat yhtä tärkeitä ja heillä tulisi olla tasaveroinen mahdollisuus osallistua.

Meillä kuitenkin on usein erilainen ja yleensä laimeampi osallistujakokemus etäyhteyden välityksellä verrattuna niihin osallistujiin, jotka osallistuivat tilaisuuteen olemalla samassa tilassa keskenään. Samassa tilassa olevat ihmiset pystyvät luonnollisemmin vuorovaikuttamaan, lukemaan toistensa kehonkieltä sekä tulkitsemaan tunnetiloja.

Hybridifasilitointia kannattaa ajatella etäfasilitoinnin erityistapauksena, jossa kaikki eivät olekaan niin kauhean etänä.

Tällainen mindset estää monia tyypillisiä sudenkuoppia, jossa etäosallistujat unohdetaan lähiosallistujien kustannuksella tai unohdetaan suunnitella kunnolliset työpohjat ja vuorovaikutus etäosallistujat edellä.

Hyvä fasilitointi mahdollistaa melko samanlaisen osallistujakokemuksen sekä lähi- että etäosallistujille.

Kirjoittaja Jani Turku

(TkL), interaktiivinen insinööri, sertifioitu fasilitoija ja coach.

Jani fasilitoi, kouluttaa fasilitaattoreita ja opettaa fasilitointia osana palvelumuotoilua.

Tutustu Janin tulevaan webinaariin. Saat kätevän tsekkilistan, mitä hybridifasilitoinnissa kannattaa ottaa huomioon:

15.12.2022 klo 10:00 – 11:30

Hybridityön fasilitointi (90 min)

Poikkeusajan ”bucket list” – 3 työelämän trendiä, jotka haluat hallita.

Korona on kiihdyttänyt työelämän murrosta. Asiantuntijoiden arvion mukaan pandemia-aika on aiheuttanut useilla toimialoilla jopa 10 vuoden digiloikan, mikä näkyy etenkin lisääntyneenä etätyöskentelynä. Etätyöskentely puolestaan aiheuttaa omia haasteitaan organisaatioille, joista olemme saaneet lukea kirjoituksia rivikaupalla.

Kolikolla on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Tiettyihin asioihin keskittymällä voi tilanteen hyödyntää ja ottaa etulyöntiaseman kilpailijoihin nähden. Sama pätee myös henkilökohtaisella tasolla – nyt jos koskaan on oltava valppaana ja pysyttävä kehityksessä mukana. Seuraavassa on listattuna kolme poikkeusaikana korostunutta osa-aluetta, jotka hallitsemalla etulyöntiasema on saavutettavissa.

1. Tiimityö ja johtaminen etänä – uuden normaalin trendi

Kun etäisyydet kollegoihin, alaisiin ja esimiehiin ovat pidemmät kuin ennen, muovautuu ryhmädynamiikkakin väistämättä. Tämä vastaavasti vaatii erilaista johtamista ja ehkä entuudestaan varsin vieraita lähestymistapoja tiimissä toimimiseen ja sen vetämiseen. On huolehdittava siitä, että etäyhteydestä huolimatta osataan olla läsnä, pitää yllä me-henkeä ja työn iloa. Helpommin sanottu kuin tehty – vai mitä?

Tuntuuko siltä, että kaipaat uusia ideoita ja inspiraatiota etänä työskentelyn ja etäjohtamisen tueksi? Kannattaa tutustua johtamisen ja esimiestyön ajankohtaisiin koulutuksiimme: https://webakatemia.fi/kategoria/johtaminen-ja-esimiestaidot/

2. Digimarkkinointi – modernin ajan myyntiä

Markkinoinnin murros on ollut käynnissä jo kauan ennen pandemia-aikaakin, mutta poikkeusolojen seurauksena digitaalisen markkinoinnin merkitys on korostunut entisestään. Siitä huolimatta hämmästyttävän monet yritykset ovat yhä täysin lähtötelineissä, kun puhutaan esimerkiksi hakukonenäkyvyydestä, hakusanamainonnasta tai markkinoinnista sosiaalisessa mediassa. Lohdullista tilanteessa on kuitenkin se, että pienelläkin asioihin perehtymisellä ja maltillisella budjetoinnilla voi päästä jo hyvinkin pitkälle.

Mikäli koet, että digimarkkinoinnin panostuksesi ovat menneet hukkaan tai et ole varma mistä tulisi aloittaa, kannattaa vilkaista koulutustarjontamme. Listalta löytyy sopivia koulutuksia niin vasta-alkajille kuin kokeneillekin markkinoijille. Löydät digimarkkinoinnin ja viestinnän ajankohtaiset koulutukset täältä: https://webakatemia.fi/kategoria/markkinointi-ja-viestinta/

3. Oman osaamisen kehittäminen – ei koskaan poissa muodista

Itsensä kehittäminen on aikakautemme klassikkoaihe. Internet ja kirjakaupat ovat viimeisen vuosikymmenen aikana täyttyneet self help -oppaista, joista osa voi olla toki hyödyllisiäkin, mutta valtaosasta teoksia saatu hyöty käytännön tekemiseen jää varsin ohueksi. Pandemia-aikana tehokkaampi työskentely, aikatauluttaminen ja uusien työkalujen haltuun ottaminen ovat olleet varsin ajankohtaisia aiheita. Panostaminen omaan osaamiseen ei ole koskaan ollut tärkeämpää kuin nyt.

Mikäli itsensä kehittäminen kiinnostaa, saattaa koulutustarjonnastamme hyvinkin löytyä sinua kiinnostavia webinaareja ja tehokursseja. Löydät itsensä kehittämisen ajankohtaiset koulutukset täältä: https://webakatemia.fi/kategoria/itsensa-kehittaminen/

Kirjoittaja: Riku Ruokolainen

Valhe vai totuus työkaverista, esimiehestä tai johtajasta?

Katariina Sorvanto, lakiasiain asiantuntija

Katariina Sorvanto, KataKoski Oy. Katariina on lakimies, joka on tutustunut laajasti johtamiseen ja organisaatioiden toimintaan sekä teoriassa että käytännössä – myös itse esimiehenä työskennellen. Katariina on innostava ja pidetty, yli kymmenen vuoden esiintymiskokemuksella toimiva kouluttaja. Koulutustehtävien lisäksi hän konsultoi asiakkaitaan työ- ja virkamiesoikeudellisissa kysymyksissä.

Valehtelu työpaikalla – totta vai ei, siinäpä pulma. Oikeusturva vai oikeusmurha?

Oletko joskus hieman huijannut vaikkapa lääkäriä? Esimerkiksi suurennellut tai vähätellyt jotain vaivaasi? Minä ainakin olen, ohjatakseni tilannetta haluamani lopputuloksen suuntaan. Esimerkiksi yksi saattaa haluta diagnoosin työkyvyttömyydestä, toinen lääkereseptin ja kolmas välttyä jatkotutkimuksilta.

Moni valkoinen valhe saattaa ainakin omasta mielestä tuntua varsin oikeutetulta, mutta monilla omassa työyhteisössä esitetyllä valheilla voi myös olla erittäin ikäviä seurauksia, jos niiden perusteella edetään liian pitkälle.

Esimerkiksi nollatoleranssi kiusaamiselle on reilu ja lainmukainen lähtökohta, mutta kaikki väitteet häirinnästä tai epäasiallisesta käytöksestä eivät aina perustu tosiasioihin. Joskus yksittäinen henkilö tai tietty porukka yhdessä päätyy valehtelemaan jostakusta työkaverista, esimiehestä tai johtajasta. Kyse voi olla esimerkiksi omakohtaisten kokemusten paisuttelusta tai erilaisten huhuina ja ”luottamuksellisina huolestuneina palautteina” kuultujen tarinoiden eteenpäin kertomisesta.

Manipuloiva työyhteisön jäsen voi omien tarkoitusperiensä vuoksi yllyttää sekä itseään että muita muuntelemaan totuutta.

Jos ihminen itse esimerkiksi katkeroituneena ja kostonhaluisena pitkään manipuloi itseään tai työkaveriaan jonkin tapahtumaketjun tai henkilön suhteen, manipuloinnin kohde alkaa vähitellen uskoa valheisiin. Se taas lisää hänen kykyään kertoa kokemuksistaan uskottavan oloisesti eikä esimerkiksi tunnin (tai vielä muutaman tunninkaan) keskustelussa saada häneltä totuudenmukaista kuvaa selville. Siksi ulkopuolisten konsulttien käyttökään ei aina takaa reilua lopputulosta: se voi pahimmillaan johtaa oikeusmurhiin esimerkiksi silloin, kun konsulttien käyttämät lähtötiedot ja tietolähteet on valittu siten, että ne vääristävät lopputulosta. Tietysti myös toimeksiannon määrittelyllä on usein ratkaiseva vaikutus: jos on esimerkiksi erityisesti kehotettu kaivelemaan jonkin henkilön ikäviksi koettuja toimintatapoja, puolueettominkaan konsultti tuskin kirjoittaa hänestä kovinkaan mairittelevaa raporttia.

Monenlaisia riskejä sisältyy siihen, jos työnantaja uskoo valheet ja toimii pikaisesti niiden perusteella.

Merkittäviä riskejä sisältyy myös siihen, jos työnantaja on kovin varovainen eikä missään vaiheessa ota kantaa asioihin. Näistä seikoista johtuen työnantajan pitäisikin selvittää tai selvityttää esimerkiksi väitteitä ja kokemuksia epäasiallisesta käytöksestä paitsi riittävän varhain, myös riittävän huolellisesti, monipuolisesti ja kauan ennen kuin tekee ratkaisuja.

Erittäin tärkeää olisi, että ikävien väitteiden kohde pystyisi käytännössä puolustautumaan eikä työpaikoilla jaettaisi ”yksipuolisia tuomioita” – se on sitä tärkeämpää, mitä merkittävämmistä väitteistä on kyse. Tämä on itsestään selvää, kun totuuden ja valheen rajoja vedetään oikeuskäytännössä. Tuomioistuimissa todistajilla on totuudessapysymisvelvollisuus ja siitä olisi usein tärkeää muistuttaa jo työpaikoillakin.  

Kirjoittaja Katariina Sorvanto, lakimies, KataKoski Oy

Tutustu Katariinan webinaariin ja ilmoittaudu mukaan tästä:

Valehtelu työpaikalla – oikeudellisia haasteita ja ratkaisuja 10.03.2021 klo 13:00 – 14:30

Selätä alisuoriutuminen – tavalla tai toisella

Alisuoriutuminen on työntekijän vaikutuspiirissä olevaa merkittävää aikaansaamattomuutta: hän ei pitkällä aikavälillä pääse lähellekään hänelle annettuja kohtuullisia tavoitteita.

Katariina Sorvanto, KataKoski Oy. Katariina on lakimies, joka on tutustunut laajasti johtamiseen ja organisaatioiden toimintaan sekä teoriassa että käytännössä – myös itse esimiehenä työskennellen. Katariina on innostava ja pidetty, yli kymmenen vuoden esiintymiskokemuksella toimiva kouluttaja. Koulutustehtävien lisäksi hän konsultoi asiakkaitaan työ- ja virkamiesoikeudellisissa kysymyksissä.

Alisuoriutujan työn tulokset ovat usein kehnoja  verrattuina lähes kaikkiin muihin samaa työtä samoissa olosuhteissa tekeviin kollegoihin. Työntekijä voi kuitenkin muuten toimia moitteettomasti. Hän voi olla kiva kaveri.

Yhden tai muutaman työntekijän alisuoriutuminen aiheuttaa helposti tehtävien kasautumista muille: jonkunhan ne hommat  kuitenkin pitäisi hoitaa – tai sitten työtä jää kokonaan tekemättä. Molemmissa tapauksissa työyhteisö kärsii. Kyse ei nimittäin ole lyhytaikaisesta ja vastavuoroisesta työkaverin rästien paikkaamisesta, vaan jopa pysyvästä ongelmasta, jos siihen ei uskalleta tarttua.

Lähiesimiehen tärkeä tehtävä on omalta osaltaan mahdollistaa tiimiläistensä onnistumisia.

Käytännön yksilölliset keinot voivat vaihdella paljonkin tilanteiden ja töiden mukaan, mutta tärkeintä olisi joka tapauksessa reagoida jo alisuoriutumismahdollisuuden uhkaan ennen kuin tilanne tosiasiassa ehtii ajautua kovin pahaksi.

Keskustelu on mainio varhaisen vaiheen työkalu: tärkeästä asiasta puhutaan ja pyritään saamaan selville, onko kyse esimerkiksi ymmärtämättömyydestä tai pelosta – vai esimerkiksi motivaation puutteesta. Työntekijältä kannattaa myös aktiivisesti kysyä, kuinka hän itse ratkaisisi tilanteen.

Yhteistä lähes kaikille alisuoriutumistilanteille kuitenkin on, ettei työnantaja yleensä voi kovinkaan nopeasti päättää alisuoriutujan toistaiseksi voimassa olevaa työ- tai virkasuhdetta.

Laillinen irtisanominen voi alisuoriutumisen perusteella tulla kyseeseen aikaisintaan silloin, kun työnantaja ensin on tarjonnut

  • monipuolisesti tukea ja onnistumisen edellytyksiä sekä
  • uusia, mahdollisesti paremmin sujuvia tehtäviä, jos sellaisia on löytynyt,

mutta työntekijä ei avusta ja mahdollisista useista tehtäväkokeiluista huolimatta ole alkanut suoriutua paremmin tai hän on kieltäytynyt hänelle tarjotuista töistä.

Kieltäytymistä voidaan usein pitää vahvana kannanottona: en tee, vaikka voisin.

Tämän jälkeen työnantajalta ei enää olisi kohtuullista vaatia yhtä vahvaa lojaalisuutta työntekijää kohtaan kuin silloin, kun tämä sitoutuneesti pyrkisi tekemään parhaansa.

Jokainen yksittäistapaus on kuitenkin ratkaistava erikseen siinä tehtävän kokonaisharkinnan perusteella: joskus kieltäytymisellekin voi löytyä oikeudellisesti pätevät perusteet.

Kirjoittaja Katariina Sorvanto, lakimies, KataKoski Oy

 

Ajankohtaiset webinaarikoulutukset, lisätietoa ja ilmoittautuminen:

Pahan mielen sairauslomat – mikä neuvoksi? 11.11.2020 klo 10:00 – 11:30

Potkut alisuoriutumisesta? 24.11.2020 klo 13:00 – 14:30

Esimiehen oikeudet ja velvollisuudet haastavissa työyhteisötilanteissa 26.11.2020 klo 10:00 – 11:30

60 kysymystä koronasta – ajankohtaiset työoikeudelliset vastaukset 03.12.2020 klo 13:00 – 14:30

Etätyön juridiikkaa 12.01.2021 klo 13:00 – 14:30

Pahan mielen sairauslomat – mikä neuvoksi? 21.01.2021 klo 13:00 – 14:30

Torju työpaikkakiusaaminen – juristin vinkit 27.01.2021 klo 13:00 – 14:30

Potkut alisuoriutumisesta? 04.02.2021 klo 13:00 – 14:30

Työntekijän mielenterveysongelmien juridiikkaa 18.02.2021 klo 13:00 – 14:30

Työntekijän päihdeongelma – oikeudelliset neuvot työnantajalle 11.03.2021 klo 13:00 – 14:30

 

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous yrityskohtaisesta koulutuksesta tai webinaarista!

Lauri Jukarainen, asiakkuuspäällikkö

p: 050 522 0954

lauri.jukarainen@nullwebakatemia.fi

Pitäisikö etätapaamisten kuulua myyntistrategiaan pysyvästi?

Useissa myyntiorganisaatioissa on jo todettu, että etätapaamiset ovat tulleet pysyvästi mukaan asiakastyöhön. Haasteena kuitenkin on, miten tapaamiset toteutetaan tehokkaasti.

Juha Porkka, MBA, on johtamisen ja myynnin asiantuntija. Hänellä on lähes kahdenkymmenen vuoden kokemus valmentamisesta ja muutosprosessien läpiviemisestä pk-yrityksistä pörssiyrityksiin. Juha on kirjoittanut kirjan Asiakkuuksien ja myynnin johtaminen ja hän työskentelee perustamassaan Business Performance Finland Oy:ssä.

Osa organisaatioista on siirtynyt käyttämään Teamsia, Zoomia tai vastaavia välineitä jopa ainoana myyntikanavaan. Jotkut ovat toteuttaneet fyysisiä tapaamisia lähes kaiken aikaa ja toiset odottavat, että päästään vanhaan normaaliin. Mutta onko fyysisen tapaamiset hyödyt totta, vai onko kyseessä pelkkä myytti? Mitä hyötyä etätapaamisista voisi olla jatkossakin vähintään osana kanavavalikoimaa?

Fyysisten tapaamisten kuviteltu tehokkuus

Forrester Researchin tutkimusten mukaan vain 1/8 B to B -tapaamisista tuo aitoa lisäarvoa asiakkaalle. Kun huomioidaan tapaamisiin menevä aika ja kustannukset, näyttää siltä että fyysisten tapaamisten hyödyt ovat valitettavan kehnot. Halu tehdä fyysisiä tapaamisia voi johtua enemmän tottumuksesta vanhaan kuin niiden todelliseen tehokkuuteen.

Muuttaako etätapaaminen tapaamisten laatua parempaan vai huonompaan suuntaan?

Etätapaamisista on sanottu, että vaikuttaminen on hankalampaa. Asiakasta on vaikeaa innostaa ostamaan ja hänen on helppo siirtää päätöksentekoa myöhemmäksi. Etätapaamisista tuleekin helposti latteita kahvikuppikeskusteluita, jos tapaamiseen ei ole rakennettu toimivaa lähestymistapaa. Osa organisaatioista on siirtynyt ilman sen kummempaa paneutumista etätapaamisten toteuttamiseen ja huomannut vasta myöhemmin, että siirtyminen ei ollutkaan niin helppoa.

Kyse ei ole sittenkään siitä, tavataanko fyysisesti vaan etänä, vaan siitä, mitä lisäarvoa pystyt tuottamaan asiakkaalle.

Vaikuttaminen ja päätösten saanti on aina hankalaa, jos asiakasta ei saada innostumaan. Tämä ei ole välineestä riippuva asia, vaan siitä, miten asiakaskohtaaminen hoidetaan. Etätapaamisiin pitää valmistautua jopa entistä paremmin, jotta ne saadaan toteutettua tehokkaasti.

Face to face -tapaamisella on tarkoitettu aiemmin fyysistä tapaamista, mutta oikeasti tapaaminen on tapaaminen välineestä riippumatta.

Asiakkaita hoidetaan monikanavaisesti muutenkin eri välineillä, etätapaaminen tuo vain keinovalikoimaa lisää. Eli kysymys on siitä, olemmeko antaneet asiakastyötä tekeville henkilöillemme työkalut ja osaamista niin, että voimme vetää asiantuntevia ja myyviä palavereita välineestä riippumatta, tekniikkaa hyödyntäen.

Mitä asioita huomioida tehokkaan etämyyntikanavan hyödyntämiseksi

Olen keskustellut asiakkaideni kanssa, miten he ovat muuttaneet toimintaansa ja mitä huomioita he ovat tehneet etämyynnistä. Ihan aluksi etätapaamiset kannattaa kuvata osaksi myyntistrategiaa ja myyntiprosessia. Kun mietit etämyyntiä osana myyntistrategiaanne, niin tässä hyviä kysymyksiä:

  • Onko olemassa riski, että kilpailijat puhaltavat ohitsemme ja putsaavat pöydän, jos emme panosta kunnolla etämyyntiin?
  • Mitä olemme jo oppineet etätapaamisista, eli missä olemme onnistuneet, missä emme? MItä korjausliikkeitä tulee tehdä?
  • Minkälaista osaamista tarvitsemme, jotta voimme vaikuttaa asiakkaaseen paremmin? Osaammeko hyödyntää tekniikkaa ja vetää palaverit tehokkaasti?
  • Onko asiakasviestimme terävä ja esitysmateriaamme asiakaslähtöinen ja myyvä?
  • Onko ratkaisumme helppo ostaa etänä?

Etäpalaveri onnistuu, kun se etenee sujuvasti, tekniikka on hallussa ja powerpointit ovat ytimekkäitä. Ei haittaa, jos osaat käytää ryhmätyötiloja tai whiteboard -ominaisuuksia, joilla toteutetaan vaativammatkin palaverit. Nämä ovat kaikki myynnin uusia osaamisalueita. Ennen kaikkea oma tarjooma ja asiakasviesti on oltava kunnossa.

Kirjoittaja Juha Porkka
Partner, MBA
Business Performance Finland Oy

Ajankohtaiset webinaarit, lisätietoa ja ilmoittautuminen:

Myyminen ja asiakastyö etänä – hyödynnä etäpalaverit tehokkaasti! 21.-28.1.2021 Klo 10.00

Asiakkuuksien johtaminen 26.1.-2.2.2021 Klo 10.00

Avainasiakkuuksien johtaminen 9.-16.3.2021 Klo 10:00

Ota yhteyttä yrityskohtaisesta koulutuksesta tai webinaarista!

Lauri Jukarainen, asiakkuuspäällikkö

p: 050 522 0954

lauri.jukarainen@nullwebakatemia.fi