WebAkatemian OpeBlogi

Monelle meistä on tavoitteena päästä esimiesrooliin.

Maritta Joki

Esimiestyö on parhaimmillaan antoisaa ja palkitsevaa. Voi vaikuttaa asioihin, innostaa ja kannustaa toisia onnistumaan ja siinä sivussa itsekin onnistua. Mutta kyllä esimiestyöhön usein kuuluu myös haastavia tilanteita, yksinäisyyden kokemuksia ja riittämättömyyttä.

Jotkut meistä ovat niin kovia kantamaan vastuuta, että tekevät sitä alaistensa puolestakin ja näin pidemmän päälle sabotoivat omaa
hyvinvointiaan. Vastuuta kun ei pitäisi ottaa siellä, missä ei ole valtaa. Eikä meillä lopulta ole valtaa siihen, miten toinen toimii, kantaa vastuunsa tai sitoutuu yhteisiin tavoitteisiin. Mutta itseemme ja omiin valintoihimme meillä on paljon valtaa. Sen vallan käyttämisestä on hyvä olla tietoinen.

Esimiestyö on ammatti ja siinä kehittyminen on valinta.

Kuinka usein sinä olet pysähtynyt todella miettimään, miksi haluat olla esimies, minkälainen esimies haluat olla ja mikä mahdollisesti estää sinua olemasta ja toimimasta haluamallasi tavalla. Esimiestyön ihannekuva voi olla monelle jotain aivan muuta, kuin mitä työ todellisuudessa on. Ihmiset ovat erilaisia eivätkä he aina kerro kaikkea. Aina se mitä sanotaan ääneen, ei ole totta ja oma tulkinta totuudesta vaivaa mieltä. Kuitenkaan omaa totuutta ei pääse vahvistamaan, vaikka kuinka yrittäisi, jos toinen osapuoli ei syystä tai toisesta halua kertoa. Silloin ainoa mahdollisuus on uskoa, että se, mitä on ääneen sanottu, on totta. Vaikeaa.

Esimiestyötä voi opiskella kirjoista ja koulutuksissa, voi tarkkailla kollegoita ja muistella omia esimiehiä ja heidän onnistumisia ja epäonnistumisia. Oma kokemus ja sen karttuminen on tietenkin oppimisessa aivan avainasemassa. Siinä tarvitaan aikaa ja kärsivällisyyttä. Tukea pitää saada ja sitä pitää hankkia, mutta vasta omakohtainen kokemus erilaisista tilanteista muuttaa teorioitakäytännön opeiksi. Tärkein asia omalla kehittymisen matkalla on lisätä itsetuntemusta.

Itsetuntemus on avain

Hyvä itsetuntemus on avain parempaan johtamiseen. Mitkä ovat oman tekemiseni ja ajattelemiseni syy- ja seuraussuhteet, miksi ärsyynnyn joistakin tilanteista tai ihmisistä ja miksi silloin toimin niin kuin toimin. Kuinka hyvin tunnistan omat rajani ja kuinka osaan aikuisesti rakentavalla tavalla olla niiden asioiden puolella, jotka ovat minulle tai tiimilleni tärkeitä. Kuinka armollinen, kunnioittava ja kannustava osaan olla itseäni kohtaan. Ihminen kun voi antaa vaan sitä, mitä hänellä on. Jos minä osaan kunnioittaa itseäni tai hyväksyä oman inhimillisyyteni ja sitä kautta vaikkapa tekemäni virheet, niin silloin hyväksyn sellaista myös muilta. Ihmisen, jonka ei tarvitse huutaa omaa valtaansa, vahvuuttansa tai erinomaisuuttansa, on levollinen ja hänen lähellään on hyvä olla. Sellainen esimies saa joukot helpommin puolelleen ja sitä kautta tavoitteiden saavuttaminen mahdollistuu paremmin.

Kehittyminen edellyttää muutosta.

Muutos on vaikea rasti. Muutos meissä ei synny sillä, että joku sanoo, että muutu. Muutos meissä ei synny edes sillä, että päätämme itse muuttua. Pelkästään omaan päätökseen nojautuva muutos perustuu kontorolliin ja sisäiseen vaatimukseen, joita ei pidemmän päälle jaksa ylläpitää. Ajattele nyt vaikka uuden vuoden lupauksina tehtyjä pyhiä päätöksiä uudesta terveemmästä elämästä ja miten niitten sitten alkuinnostuksen laannuttua aina käykään. Aitoon muutokseen tarvitaan selkeästi ja rehellisesti peiliin katsoen muutostarpeen tiedostaminen, vahva sisäinen motivaatio, asiaan liittyvien tunteiden turvallista läpielämistä ja harjoittelua.

Aito muutos on vaivanarvoinen. Jos sinä haluat kehittyä esimiehenä, jotain pitää muuttaa. Miten tehdään hyvästä parempi? Mikä on sinun ensimmäinen muutoksesi?

Teksti: Maritta Joki

WebAkatemian seuraavat webinaarit aiheesta:

• Vastuu sinne minne se kuuluu – mikä on esimiehen, mikä työntekijän vastuulla? 06.09.2018 klo 13:00 – 14:30
• Hyvinvoiva työyhteisö – Kaikki voittavat, mutta miten sellainen saadaan aikaan? 18.09.2018 klo 13:00 – 14:30
• Muutoksen johtaminen ja esimiehen haasteet 11.10.2018 klo 13:00 – 14:30

Maritta Joki

Vuorovaikutus on aina kahden kauppa.

Arkielämässä kokemukseni mukaan, me luomme silmämme ei suinkaan taivaaseen vaan toisiin: puolisoon, työkavereihin, pomoon, tositv tähtiin ja milloin keneenkin. Useimmat meistä tarkkailee  toisten käytöstä, kasvojen ilmeitä, sanomisia ja sanomatta jättämisiä herkeämättä. Teemme mitä eriskummallisimpia tulkintoja ja luulemme, että niiden täytyy olla totta. Vaikka kukaan ei ole sanonut, että olet tehnyt työssäsi virheen, niin tuo ilme varmasti tarkoitti sitä. Voi sitä ajatusten ristitulta korviemme välissä kun päätämme, mitä minkäkin rivin välistä voi lukea. Hullua, eikö? Mitä jos vaan uskoisimme sen, mitä on ääneen sanottu ja piste.

Käytämme suunnattomasti energiaa muuttaaksemme toisten tekemisiä tai mielipiteitä oman mielemme mukaisiksi  vaikka varmasti kaikki tietävät, ettei toista voi muuttaa. Ajattelemme helposti, että oma tapamme tehdä ja toimia on oikea. Haluamme, että meidän työyhteisössä epäkohteliaana kokema kohtelu muuttuu ja odotamme kädet puuhkassa todeten, että vieläkin tuo työtoveri on tuollainen.  Ja mitä puolisoon tulee, niin näyttäkää minulle edes yksi henkilö, joka ei olisi sinnikkäästi yrittänyt muuttaa jotakin puolta toisessa. Yleistän nyt tosi railakkaasti, mutta kyllä jokainen meistä osaa nalkuttaa ja mököttää ja on sitä tehnytkin. Kun tuo toinen nyt vaan ei tajua, että ei tätä näin tehdä!

Kyllähän minä mutta kun ei nuo muut…

Henkilöstökyselyissä usein kohta, jossa arvioidaan omaa kykyä tehdä yhteistyötä toisten kanssa, saa korkeat pisteet ja vastaavasti kohta, jossa arvioidaan toisten kykyä tehdä yhteistyötä saa alhaiset pisteet. Siis kyllähän minä, mutta kun ei nuo muut…  Jos henkilö kokee epäasiallista kohtelua vaikkapa esimiehensä taholta, hän kääntyy helposti kaikkien muiden paitsi oman ongelmansa alkulähteen puoleen. Siis, itsensä ja esimiehensä. Mitä itse voisi tehdä sen eteen, ettei kokisi epäasiallista kohtelua? Voisiko kertoa esimiehelle, että hänen kohtelunsa tuntuu pahalta, että haluaa ja kaipaa erilaista johtamista. Voisiko kertoa esimiehelle, mikä motivoi ja mikä innostaa? Esimies voi kiittää palautteesta ja kertoa olevansa pahoillaan siitä, että hänen tapansa johtaa on aiheuttanut harmia ja että hän ei ole halunnut loukata tai toimia epäasiallisesti (harva nimittäin haluaa).

Esimieskin haluaa onnistua esimiestyössään

Väitän, että jokainen esimies haluaa olla hyvä esimies. Ja uskon, että alaisen tullessa kertomaan tuntemuksistaan tai ikävästä kokemuksestaan esimiehelle, esimies ottaa sen tosissaan. Ja silloin kun esimies ei niin tee, onkin tarpeen hankkia ulkopuolista apua ja tukea ongelman ratkaisemiseksi (osaamattomiakin esimiehiä valitettavasti on). Hyvä esimies kuuntelee, ei loukkaannu ja ottaa huomioon, mitä hänelle on kerrottu. Avoin keskustelu silloinkin, kun on jotain ikävää agendalla, ja jossa osapuolet arvioivat omaa osuuttaan ja vastuutaan, johtaa parempaan lopputulokseen kuin, että syytetään vaan toista. Ja esimies, joka saa korjaavaa palautetta johtamisestaan, on viisas hankkiessaan itselleen tukea. Esimiehenä toimiminen on ammatti, jossa voi kehittyä.

Kummasta tulee parempi mieli, siitä, että tarttuu asioihin ja miettii, mitä itse voisi tehdä ikävinä kokemiensa tilanteiden eteen vai siitä, että istuu tiukasti persiillään ja katsoo happamalla ilmeellä, että taas tuo tuossa toimii noin, että just tuollainen se on. Miksi ei voi sanoa huomenta yrmyksi kokemalle työtoverille siitä huolimatta, että hän ei niin tee. Jos itse opettelee kertomaan avoimesti ja rehellisesti, mutta aina aikuisesti ja rakentavasti, mitä mielen päällä pyörii, on lopputulos kaikkien kannalta parempi. On tärkeää oppia sanoittamaan, mitä tarvitsee. Kukaan kun ei lue toisen ajatuksia, vaikka joskus niin toivommekin.

Opetellaan olemaan rakentavasti itsemme puolella ja ottamaan onni omiin käsiin aina silloin, kun se on mahdollista.

Teksti: Maritta Joki

WebAkatemian webinaareja aiheesta:

• Haastavat työsuhdetilanteet – ratkaisumalleja esimiehelle ja henkilöstöjohdolle 16.05.2018 klo 13:00 – 14:30
• Vastuu sinne minne se kuuluu – mikä on esimiehen, mikä työntekijän vastuulla? webinaari 06.09.2018 klo 13:00 – 14:30