Kun pomoa kiusataan

Kuvaus

Keinot esihenkilöön tai johtajaan kohdistuvaa työpaikkakiusaamista vastaan

Usein pomot ajattelevat, että heidän on näissä asemissa vaan kestettävä, myös heihin kohdistuvaa kiusaamiselta tuntuvaa toimintaa. Totta onkin, ettei kyseisissä tehtävissä toimivien olisi syytä reagoida kovin herkkänahkaisesti, mutta rajansa sietämiselläkin.

Työpaikkakiusaaminen, eli lakitermein ilmaistuna häirintä tai epäasiallinen kohtelu töissä, on

• sanoin, toimin tai asentein loukkaavaa käytöstä, joka
• toistuvana aiheuttaa haittaa tai ainakin vaaraa kohteen terveydelle.

Jokaisella työyhteisön jäsenellä on velvollisuus toimia siten, ettei kiusaaminen kannattaisi ja ettei sitä ylipäänsä esiintyisi. Mutta kuinka esihenkilö tai johtaja itse voi käytännössä kitkeä ja jopa ennaltaehkäistä sellaisten henkilöiden häiritsevää tai epäasiallista käytöstä, jotka erilaisin kieroin keinoin väittävät hänen toimivan väärin työnantajan edustajana? Millaista tukea ja apua hänen kannattaa pyytää ja vaatia?

Esihenkilöön tai johtajaan kohdistuva kiusaaminen voi olla esimerkiksi jatkuvaa ja perusteetonta

• painostamista ja uhkailua
• mustamaalaamista ja nimittelyä
• perättömien tietojen ja huhujen levittämistä sekä
• arvostelua ja mitätöintiä.

Kun työnantaja on saanut tiedon kiusaamisesta, työnantajan on puututtava siihen käytettävissään olevin keinoin ja pyrittävä lopettamaan se – myös silloin, kun kiusaaminen kohdistuu työnantajan edustajaan. Jokaisella on oikeus terveelliseen ja turvalliseen työskentely-ympäristöön, myös pomoilla.

Kenelle

Webinaari on suunnattu ensisijaisesti esihenkilöille ja johtajille sekä henkilöstöhallinnon asiantuntijoille – mutta myös kaikille muillekin, jotka hakevat ratkaisuja tai ennaltaehkäisyä tilanteisiin, joissa esihenkilöä tai johtajaa mahdollisesti kiusataan. Kohderyhmään kuuluvat niin yksityisen, julkisen kuin kolmannenkin sektorin työyhteisöt.

Hyödyt

• parannat herkkyyttäsi tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tilanteita, joissa työnantajan edustaja voi joutua kiusaamisen kohteeksi
• saat käytännön esimerkkejä tällaisten kiusaamiskierteiden välttämisestä sekä
• työkaluja jo alkaneen kiusaamisen lopettamiseen.

Kouluttaja

Katariina Sorvanto, KataKoski Oy. Katariina on lakimies, joka on tutustunut laajasti johtamiseen ja organisaatioiden toimintaan sekä teoriassa että käytännössä – myös itse esihenkilönä työskennellen.

Katariina on innostava ja pidetty, pitkällä esiintymiskokemuksella toimiva kouluttaja. Koulutustehtävien lisäksi hän konsultoi asiakkaitaan työ- ja virkamiesoikeudellisissa kysymyksissä.

Ohjelma

Esihenkilöön tai johtajaan kohdistuvan kiusaamisen tunnistaminen: käytännön esimerkkejä ja rajanvetoja epäasiallisen käytöksen ja häirinnän eri muodoista

• Uhkailu, painostaminen, kieroilu, keinottelu, harhaanjohtaminen, manipulointi ja vilppi
• Vihjailu, vähättely, perusteeton arvostelu, juoruilu, piilopottuilu, vaikeneminen, valikoitujen näkökulmien esittäminen ja valehtelu
• Ilmapiirin myrkyttäminen, selkäänpuukottaminen, henkilökohtaisuuksiin meneminen, suoraan haukkuminen muiden kuullen ja arvostuksen puute
• Taakkana oleminen, liikaa vaatiminen tai tekemättömyys niin että tilanne kääntyy pomon viaksi
• Mitä missäkin asemassa pitää sietää ja hyväksyä? Mitä ei?
• Erityispiirteet kiusaajan mukaan? Alainen, tiimi, henkilökunta, kollega, toisen pomon suosikki, asiakas, yhteistyökumppani, ylempi esihenkilö tai johtaja, johtoryhmä, omistaja, hallituksen jäsen tai puheenjohtaja, henkilöstön edustaja tai muu luottamushenkilö… Entä jos kiusaajia on useita?

Miten suojella itseä ja muita työnantajan edustajia? Keiden pitäisi puuttua tilanteisiin ja kuinka?

• Puheeksi ottamisen eri variaatiot, kun lähtökohta on, että myös työnantajan edustajat käyttävät työpaikan toimintamalleja? Ratkaisevat pienet erot?
• Yhteiset periaatteet ja toiminta eri rooleissa – sekä roolien mahdollinen sekoittuminen? Mitä jos kiusaajaa pelätään laajasti?
• Keinot, kun esihenkilön tai johtajan toiminnasta huhutaan perättömiä ja jopa valehdellaan? Mitä kuuluu sietää ja mitä ei?
• Väite, että pomo kiusaa, voi itsessään olla kiusaamista. Menettelyt, jos virallista häirintäilmoitusta ei kuitenkaan tehdä?
• Myös toistuvat häirintäilmoitukset tai ilmoitukset viranomaisille voivat olla kiusaamista. Ennakointi ja reagointi?
• Ulkopuolinen selvittäjä avuksi kriisiytyneisiin tilanteisiin? Kuinka käytetään fiksusti? Mitä kannattaa varoa ja välttää?
• Nimettömät ilmiannot ja anonymisoidut raportit: oikeusturva vai oikeusmurha? Mahdollisuus vai mahdottomuus puolustautua?
• Johtajasopimusten vaikutus: turvattomuus vai turva? Entä jos kiusaajat pyrkivät ohittamaan sopimuksen?
• Päätökset ja ratkaisut: vaatimukset ja tuki toimintatapojen muuttamiseksi. Käytännön sitoutuminen ja vaikutukset, jos kiusaaja ei lupauksista huolimatta sitoudu?